Suomalainen Habbo- ja Irc-galleria-yhteisöpalveluista tunnettu nettiyhtiö, Sulake on avannut uuden mobiilipalvelun. Bobba-nimellä kulkeva virtuaalimaalima avautui tällä viikolla betatestiin ja se tunnetaan käyttäjien keskuudessa jo tuttavallisesti aikuisten Habbona. Bobba on suunnattu 16-vuotiaille ja vanhemmille.

Bobba on Sulakkeen ensimmäisen yritys siirtää virtuaalimaailmat matkapuhelimiin. Käyttäjien mukaan Bobba asentuu nopeasti puhelimeen ja rekisteröityminen on helppoa. Ihan aluksi käyttäjä pääsee luomaan oman avatarinsa, jonka jälkeen Bobbassa voi siirtyä luomaan omia huoneita ja vierailemaan muiden ”tiloissa”. Suosituimmat tilat näkyvät ”hot spaces” osiossa.

Bobbassa pystyy omaa tilaa muokkaamaan varsin vapaasti, mikä on hieno saavutus ottaen huomioon matkapuhelimien tekniset rajoitteet. Bobba toimii aluksi Nokian S60-alustan älypuhelimilla, mutta Iphone- ja Ipod touch -versioit ovat myös suunnitelmissa.

 Oman Bobban voi ladata osoitteesta http://www.bobba.com/.

Nokia julkaisi tänään San Franciscossa Web 2.0 -tapahtumassa nipun uusia palveluita, tai ennemminkin palvelukonsepteja. Nokia Point and Find on beta -asteella oleva tuotteiden kuvahaku. Ideana on ottaa valokuva tuotteesta tai asiasta mistä haluaa lisätietoja ja kuvan perusteella sovellus tunnistaa tuotteen ja hakee siihen liittyvät tiedot tietokannasta. Sovellusalue on mielenkiintoinen, mutta riippuvainen tietokannan laajuudesta ja sisällön laadusta ja määrästä. Tätä haastetta Nokia pyrkiikin taklaamaan tarjoten pääsyä tuottamaan sisältöä kantaan jo palvelun alkuhetkistä lähtien. Ensimmäiset referenssitoteutukset Nokia on toteuttanut keskittyen elokuviin, niin että kuvaamalla elokuvajulistetta on mahdollista saada elokuvasta lisätietoa. Itse näin viime kesänä täysin vastaavan sovelluksen iPhonelle Saksalaisen startupin toteutettamana Mobile Web 2.0 -seminaarissa Lontoossa.  Olisikin mielenkiintoista tietää onko teknologia peräisin samalta yritykseltä.

Nokia Green Explorer on matkustusyhteisö joka tarjoaa ympäristön kannalta suosiollisia matkustusvinkkejä. On hienoa että ympöristöasiat ovat vahvasti tapetilla, mutta varsinainen yhteisön hyöty (edes ympäristölle) ei ainakaan minulle kirkastunut – missä tilanteessa palvelua tulisi käyttää?

Mobile dev camp kokosi 21.2. Vanhalle Ylioppilastalolle kattavan otoksen mobiilialan konkareita, independent-kehittäjiä sekä nousevia tähtiä. Tapahtuman nimen mukaisesti painotus oli kehityksessä, vaikkakin Jaiku-veteraani Teemu Kurppa Huikeasta  piti mielenkiintoisen, puhtaasti kaupallisesta näkökulmasta valmistellun esityksen eri mobiilialustoista.  Pääviesti esityksessä oli, että vaikka iPhonen markkinaosuus esim. Suomessa on erittäin pieni, sovellusten käyttäjämäärät verrattuna S60-alustaan ovat erittäin lähellä toisiaan, iPhonella jopa suuremmat.

Tämä johtuu pääosin kahdesta syystä; kaikki iPhone-käyttäjät ovat mobiilipalveluiden tilaajia (iPhone 100% vs.  S60 ~40%?) ja sovellusten lataaminen iPhonelle on erittäin helppoa (iPhone 4 klikkiä, S60 >10 klikkiä). iPhonea ei missään nimessä hehkutettu, mutta analyyttisesti katsottuna näin se vain on. Allekirjoitan Teemun teesit täysin, toki toivoisi että Nokian infra kypsyisi samalle tasolle – sehän tarkoittaisi yli kymmentä miljoonaa ladattua sovellusta pelkästään Suomessa. Myöskin kehittäjien kiinnostuksen paino oli hyvin voimakkaasti iPhone- sekä Android-ympäristöissä, Javan mobiiliversiota ei kuullut juuri edes mainittavan.

Toisaalta iPhonen ja Androidin imu aikaansaa huomattavan mahdollisuuden läpimurtoihin S60-puolella. Tähän mahdollisuuteen on Offscr tarttumassa ja kehittänyt oman runtime-ympäristön Symbianin päälle.  Offscr:in teknologia vaikuttaa erittäin mielenkiintoiselta ja tervetulleelta lyhentämään S60-sovelluskehityksen läpimenoaikoja, vaikkakin kilpailee vahvasti esim. Adobe Flashin kanssa. Toki toivoisi että ongelma ratkaistaan Nokian taholta teknologioita konsolidoimalla, ei esittelemällä uusia jo nyt pirstaloituneeseen ympäristöön. 

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli varsin  tervetullut ja mielenkiintoinen, Nokian ja operaattoreiden osallistuminen toisi tapahtumaan lisää maustetta, toisaalta se myös saattaisi viedä osan luonteenomaisesta rentoudesta pois.

Nokia julkaisi Barcelonassa järjestetyssä Mobile World Congress -tapahtumassa uuden sovelluskaupan. Ovi Storessa myydyistä tuloista tulee kehittäjälle 70% Applen sovelluskaupan tyyliin. Kauppa aukeaa kesäkuussa sekä S60- että S40-laitteille ja tukee Nokian mukaan niin natiivisovelluksia, widgettejä kuin videoitakin.

Sovelluskehittäjän näkökulmasta keskitetyn kaupan avaaminen, jossa on selkeä revenue share on erittäin hyvä askel paremman palveluekosysteemin kehittämiseksi. Kauppa on myös saanut suitsutusta analyytikoilta sekä kilpailijoilta. Kauppa ei kuitenkaan ratkaise koko palveluekosysteemiin liittyvää problematiikkaa, vaan hyvin pienen osan siitä ja siten suitsutukset tuntuvatkin jopa hieman yliampuvilta. Yksi suurimmista haasteista sovellusten kehittämisessä Nokian ympäristössä liittyy kehitysympäristöjen pirstaloitumiseen. Siinä missä esimerkiksi iPhonelle tai Anroidille on käytännössä yksi tapa kehittää sovelluksia tehokkaasti, on Nokian ympäristössä puolen kymmentä eri vaihtoehtoa. Paletista löytyy S60 natiivi, Linux natiivi, Java, Flash, Webkit sekä kaikkien näiden yhdistelmät. Monessa tapauksessa uusi kehittäjä saattaakin olla hukassa mihin näistä eri tekniikoista tulisi keskittyä parhaimman tuloksen saavuttamiseksi.

Toivoisikin että keskitetty sovelluskauppa saa pian jatkoa ja myös kehitysympäristöjä niputetaan tarjoten selkeämmän polun sovellusten kehittäjille.

Sony Ericssonin ja Motorolan yhdessä omistama kosketuskäyttöliittymiä kehittävä UIQ on haettu konkurssiin tammikuun alussa. Etäältä katsottuna tämä vaikuttaa vähintäänkin omituiselta. Kosketuskäyttöliittymät ovat näinäkin aikoina kuuminta hottia mitä mobiilimarkkinoilta löytyy. Miten on mahdollista, että 1998 perustettu alan pioneeri menee nurin juuri kun markkinat ovat kuumimmillaan?

Helposti, too much too soon, väärä ajoitus. Toki taustalla on useita strategisia ja operatiivisia syitä mutta perimmiltään UIQ:n kompurointiin ja kaatumiseen on varmasti suurelta osin on vaikuttanut jokaista ohjelmistoyritystä vaaniva paholainen – legacy code. Kehitettiin ja kehitettiin vaikka massat eivät olleet uudelle käyttötavalle vielä valmiita. Kun tuli läpimurto iPhonen toimesta, olikin jo liian suuri riippuvuus aikaisempiin toteutuksiin ja niiden ylläpitoon. Voi vain kuvitella ne palaverit mitä UIQ:lla on käyty kun iPhone ja Android on julkaistu, vad fan. Jenkkikaverit polkasivat pystyyn seuraavan sukupolven kosketuskäyttöjärjestelmät ja meidän pitää vielä tukea viisi vuotta sitten Malmössä myytyä tunkkia, mitäs me nyt tehdään? Toki ruotsalaisella positiivisuudella nämäkin uutiset on tietysti käännetty myönteisiksi (sanoo kateellinen suomalainen).

So what, mitäs nyt tapahtuu? Kuka saa vahvimman jalansijan tulevaisuuden käyttöjärjestelmissä? S60, Android, iPhone vai kenties Microsoft? Se jää nähtäväksi, mutta kaikilla on varmasti paljon haasteita, vaikkakin erilaisia. Miten Nokia saa S60-alustastaan oikeasti helposti kehitettävän, niin ettei tekstiviestin lähettämiseen tarvita satoja rivejä koodeja? Entäs miten piilaakson lattemiehet ratkaisevat usean eri näyttötarkkuuden tukemisen? Toki yksi vaihtoehto on olla julkaisematta enempää kuin yksi iPhone-malli. Entä milloin Googleplexin propelipäät pääsevät ulos testilabroistaan ja saavat alustansa massoihin niin että eri laitteissa käytety ympäristöt vielä edes etäisesti muistuttavat toisiaan?

Näin sovelluskehittäjän näkökulmasta yksi asia on kuitenkin varmaa. Kosketusnäytöt ovat mullistaneet alaa ja suunta on totaalisen oikea. Vähemmän käyttöjärjestelmiä, mutta joille on helpompi kehittää ja jotka skaalautuvat paremmin. Vielä ei myöskään useasti oteta näytön kosketusominaisuudesta kaikkea hyötyä irti. Monessa tapauksessa kosketusnäytöllä toistetaan dialogeja mitä muuten osoitettaisiin kursorilla. Kosketusnäytön tehokas ja innovatiivinen hyödyntäminen on erittäin haastellista, mutta toisaalta sitä hyödyntämällä on myös mahdollista tehdä oikeasti helposti käytettäviä palveluja ja siten myös läpimurtoja.